|
Tohtori Pauli Järvenpää arvosteli 30.12. YLE:n ohjelmassa ulkoministeri Erkki Tuomiojaa (sd.) tämän tavasta jakaa tutkijoita vuohiin ja lampaisiin. Tuomioja harrastaa kylmän sodan ajalta tuttua poliittisen eliitin tapaa yrittää säädellä aiheita, joista saa ja joista ei saa keskustella. Samalla leimataan vastavirran kulkijoita. Ulkoministeriössä sisäinen keskustelu onkin ollut vaikeaa jo pitkään, kun ministeri toimii kaksoisroolissa: paitsi ministerinä myös ikäänkuin korkeimpana virkamiehenä. Hän kommentoi lähes päivittäin asioita, joiden kommentointi kuuluisi linjavirkamiehille tai tiedotusvastaaville, joita ministeriössä on runsaasti töissä. Voidaan myös kysyä, onko ministerin käytävä keskustelua tutkijoiden kanssa, joiden tulee tehdä myös kriittistä tutkimusta?
0 Comments
Ruotsissa saavutettiin tänään kahden hallituspuolueen ja ja neljän keskustan ja oikeiston puolueen, ”Allianssin”, välillä ”Joulukuun sopimus”, joka luo edellytykset sille, että Ruotsissa vähemmistöhallitus voi jatkaa hallitsemista parlamentarismin periaatteiden mukaisesti. Samalla luovuttiin uusista vaaleista, jotka oli määrä pitää maaliskuussa 2015.
Venäjän voimapolitiikka ja Ukrainan kriisi ovat nostaneet uudelleen esille historian ja geopolitiikan. William Shakespearen mukaan menneisyys toimii johdantolukuna tulevaisuuden arvioimiselle. Henry Kissinger onkin teoksessaan World Order (2014) tarkastellut kansainvälisen järjestyksen historiaa tilanteessa, jossa tämän järjestyksen peruspilarit ovat aidosti heikkenemässä, tai ainakin muuttumassa. Hänen keskeisiä käsitteitään ovat ”järjestyksen legitimiteetti” ja ”voimien tasapaino”. Hän katsoo myös seuraavaan vaiheeseen.
Suojelupoliisi on saattanut julkisuuteen tietoja Suomen kohdistuvan vakoilun lisääntymisestä. Samaan aikaan sattumaa tai ei on medioissa kerrottu Venäjän uusien edustustotilojen valmistumisesta. Venäjän osoittaminen sormella ei silti saa johtaa käsitykseen, että kansainvälinen terrorismi ei olisi suurin uhka tänä ja ensi vuonna. Supon mukaan Suomessa harjoitettava ja Suomeen kohdistuva vakoilu, ulkomaiden harjoittama tiedustelutoiminta, on saavuttanut kylmän sodan vuosien huipputason. On osoitettu historiantutkimuksen keinoin, että Suomi oli Itävallan ohella kansainvälisen tiedustelun kannalta aktiivisen toiminnan kohdemaita 1950-luvulta vuoteen 1991. Usein Suomen maaperä arvioitiin turvalliseksi agenttien tapaamiselle ja rekrytoimiselle. Supon vastavakoilu katsoi asioita usein voimattomana sivusta. Parhaimmillaan se antoi yhteistyökumppaneille vihjeitä saamistaan tiedoista.
Kävin marraskuun lopulla luentomatkalla Uppsalan yliopistossa. Yliopiston Venäjän tutkimuksen laitos oli kutsunut allekirjoittaneen kertomaan teokseni Etupiirin ote tutkimustuloksista. Paikalla oli kutsuttuina vieraina satakunta tutkijaa ja yliopiston opettajia. Samalla juhlittiin laitoksen tutkijoiden saamia merkittäviä tutkimusapurahoja Ukrainaa koskeviin hankkeisiin. Tunnelma oli hilpeä, vaikka aihe oli vakava: Venäjän tilanne ja Ukrainan kriisi eivät ole jättäneet ketään kylmäksi.
Venäjän sotilaallisen läsnäolon vahvistuminen Pohjois-Euroopassa arvioitava myös Suomen kannalta15/12/2014 Venäjän sotilaallinen varustautuminen alkoi lisääntyä olennaisesti elokuussa 2008 tapahtuneen Georgian sotilaallisen konfliktin jälkeen. Poliittisesti Venäjä oli alkanut irtaantua globaalista integraatiosta jo heti vuodesta 2002 alkaen. Carnegie Foundationin Moskovan toimiston päällikkö Dmitri Trenin totesi helmikuussa 2007, että ”Venäjän johtajat ovat luopuneet ajatuksesta, että Venäjästä tulisi osa länttä ja ovat aloittaneet oman Moskova-keskisen järjestelmän kehittämisen”.
Kun Eduskunta perjantaina 5.12.2014 äänesti Fennovoiman luvasta kansanedustajien olisi tullut käsitellä perusteellisesti Venäjän taloudellista tilannetta. Keskustelusta uupui tämä analyysi.
Ruotsissa on puhjennut poliittinen kriisi, joka on täysin poikkeuksellinen ilmiö maassa. Kansankotia rakennettiin vuosikymmeniä sosialidemokraattien johdolla. Vasta 1970-luvulla sosialidemokraattien yksinvalta alkoi murentua, kun 1976 maahan tuli neljäksi vuodeksi porvarihallitus. Käytännössä porvarillinen blokki vakiinnutti asemansa maan johtavan poliittisen suuntauksena kuitenkin vasta 2000-luvulla.
Dr. Alpo Rusi at Uppsala University on November 20, 2014
Since the outbreak of the crisis in Ukraine also the geopolitical situation of Finland and other border countries of Russia have been gaining attention in the international debate. Even the concept of ”Finlandisation” has been discussed this time in positive terms. Yet the history of Ukraine and Finland is different although not without some similarities. |
"The more you understand the world, the higher your chance of shaping it". Don't walk behind me; I may not lead. Don't walk in front of me; I may not follow. Just walk beside me and be my friend. Alpo Rusi
Valtiotieteen tohtori, suurlähettiläs, tasavallan presidentin entinen neuvonantaja, professori ja kirjailija.
Blogiarkisto
January 2021
|
RSS Feed