Jalkapalloilijoiden kansainvälinen kattojärjestö Fifan tulisi olla jalkapalloon liittyvien ihanteiden edustaja. Idylliin on tullut paha särö. Zürichissä on meneillään Fifan kongressi, mutta kesken juhlinnan (28.5.2015) Fifa:n johtoelimistä peräti yhdeksän henkilöä pidätettiin vakavien korruptioepäilyjen johdosta. Yhdysvaltain keskusrikospoliisi FBI on tutkinut kolme vuotta Fifaan liittyvää korruptiota. Epäilyt ja tutkinta ovat pysyneet salassa kunnes pitävät todisteet oli hankittu. Oikeusvaltion yksi tunnusmerkki on siinä, että rikosepäilyjä ei levitetä juoruina medioissa ja instituutioissa. Ilmeisesti Sveitsin pankit ovat luovuttaneet asiakastietoja jo pitkään Yhdysvaltain viranomaisille, joiden avulla outoja rahavirtoja on jäljitetty ja verifioitu niin pitkälle, että pidätykset ovat olleet laillisesti perusteltuja. Sveitsi pyrkii kaikin keinoin luomaan maan pankeille valkoisen rahan strategiaa, jossa eliminoidaan pimeät tilit.

Kansainvälisen politiikan parhaat asiantuntijat ovat viime kuukausina alkaneet miettiä maailmanjärjestelmän tilaa. Kylmän sodan jälkeinen yhteistyön jakso on jäämässä taakse, mutta miten taloudelliset ja sotilaalliset voimasuhteet ovat kehittymässä suurvaltojen tai valtaryhmittymien välillä? Miten järjestelmän rakenne on muotoutumassa, koska rakenteesta käsin voidaan arvioida sen vakautta ja vaikkapa sodan uhkia? Monet asiantuntijat ovat vakuuttuneita että globalisaatio, esimerkiksi tiivistyvä suurkaupunkien verkostoituminen, internet ja vapaakauppa kitkevät rikkaruohot, jonka seurauksena voimapolitiikka jää historiaan ilman, että sitä - voimapolitiikkaa - vastaan kannattaisi edes varustautua. EU:ssa valtavirta 2000-luvulla tuki tätä arviota, minkä seurauksena monet maat aloittivat suoranaisen yksipuolisen aseriisunnan, joista Suomen kannalta ongelmia aiheuttaa Ruotsin puolustuksen heikentyminen. 

Suomen talous on ajautunut taantumaan ja turvallisuusympäristössä on käynnissä uhkaava kehitys. Suomen  kohtalo, jos ei ole vaakalaudalla, niin on käännekohdassa joka tapauksessa. Tässä asetelmassa Juha Sipilä (kesk.) on kokoamassa kolmen suurimman puolueen varaan nojautuvaa kriisihallitusta. Hallitusohjelmasta on voitu sopia suhteellisen kitkattomasti, kun kaikki kolme osapuolta ovat kriisin uhatessa luopuneet tiukimmista kannoistaan. Suomen kansainvälisen aseman kannalta etenkin EU- ja UTP-linjaukset ovat varsin merkittäviä ja niissä on tehty allekirjoittaneen arvion mukaan järkeviä kompromisseja.

Suomi on poikkeuksellisen suurissa taloudellisissa vaikeuksissa. Tilannetta voidaan verrata kohta 1930-luvun lamavuosiin. Maamme erottautuu euromaiden ryhmässä pelottavasti lähes heikoimman kasvun maaksi. Taustalla on tietenkin kaikkia euromaita yhdistäviä ongelmia, kuten vuoden 2008 finanssikriisi ja globaalitalouden hidas kasvu. Olisi silti hyvin tärkeää erottaa ne erityiset tekijät, joiden seurauksena Suomi ei vuonna 2015 pääse helpolla vahvan kasvun uralle, vaikka taloudellisessa rakenneuudistuksissa edistyttäisiinkin. Suomella on erityisiä ongelmia, jotka liittyvät polittiseen järjestelmään, geopoliittiseen asemaan ja ehkä yhä selvemmin perinteiseen turvallisuuspoliittiseen strategiaan. ”Vanhassa vara parempi” ei aina ole viisas lähtökohta, kun on osattava elää muuttuvassa ajassa.

Die Zeit on Hampurissa ilmestyvä viikkolehti, joka perustettiin miehitetyssä Saksassa, hyvin kaoottisissa oloissa 1946.  Natsi-Saksan raunioihin oli jäänyt ei vain sanan vapaus vaan myös saksalainen lehdistö. Se oli perustettava uudelleen ja uusille arvoille. Die Zeit on ollut demokratiaan, oikeusvaltioon ja sanan vapauteen nojautuvan Saksan usein hyvin kriittinen suunnan näyttäjä. Suomessa ei ole samanlaista mediaa vielä vuonna 2015, millä en halua aliarvioida Suomea sananvapautta kunniottavana demokratiana. Sanan vapauden päivänä mieluusti hakeuduin lehden uusimman numeron pariin. Allekirjoittanut onkin pitänyt lehteä yhtenä päälähteenä kansainvälisen politiikan ja yhteiskunnallisten ilmiöiden tarkastelemisessa.