Venäjä on kiihdyttänyt hybridisotaa rajamaissaan Krimin anastuksen jälkeen. Tässä etenkin propaganda, vakoilu, sotilaallinen pelottelu, disinformaatio ja kyberiskut ovat vaikuttamisen välineitä. Nämä menetelmät olivat pääosin käytössä kuitenkin jo kylmässä sodassa. Suomen kansainvälistä asemaa ja suhteita Neuostoliittoon sääteli vuonna 1948 kuitenkin Neuvostoliiton aloitteesta ja käytännössä pakottamana allekirjoitettu YYA- sopimus. Suomen oli taivuttava toimimaan sopimuksen pohjalta. Sopimusta voitiin myös tulkita niin, että se rajasi Neuvostoliiton vaikutuspykimyksiä. Jännite tulkintojen välillä vallitsi koko sopimuskauden vuoteen 1992. YYA-neuvottelujen aikana Neuvostoliitto vaati, että sopimukseen tulisi niin sanottu evoluutiopykälä, joka olisi edellyttänyt  suhteden syventämistä esimerkiksi sotilaallisen yhteistyön alalla. Kreml pyrki lukemaan sopimusta usein ikäänkuin se olisi sisältänyt evoluutioklausekkeen. Suomessa tuli vahvistaa ”neuvostomielisyyttä”. 

Lännessä - ja varmaan myös Venäjällä - on ihmetelty, mikä on Venäjän presidentti Vladimir Putinin suunnitelma, kun hän anasti voimakeinoilla Krimin maalis-huhtikuussa 2014. Allekirjoittanut yritti viime syksynä ilmestyneessä teoksessa Etupiirin ote (2014) avata ongelmaa. ”Krimin anastuksen tavoitteena oli Ukrainan irrottaminen lännestä ja hivuttaminen Venäjän geopoliittiseen vaikutusalueeseen”. Venäläinen strategi, Kremliä lähellä oleva tohtori Sergei Karaganov katsoo, että, ”Jos Ukraina olisi vedetty NATO:n jäseneksi, olisi Venäjän strateginen asema muuttunut kestämättömäksi”. Toisin sanoen aseiden käyttö on sallittua, jos Ukrainan kohdalla maa harkitsisi NATO-jäsenyyttä. 

Det korta kriget i Georgien i augusti år 2008 blev en vändpunkt i Europas militärpolitiska utveckling. Många makthavare viftade bort händelsen i Georgien som ”en enskild företeelse”. Så här i efterhand kan man säga att Europeiska Unionen då reagerade alldeles för mjukt. Då, år 2008 övervägde man inte att införa ekonomiska sanktioner. Man betonade i Europa i stället ömsesidigt samarbete som skulle skapa en ständig fred samt att konflikter kunde sålunda lösas utan militära åtgärder. Ledande politiker i Europa hade tonat ner militära hotbilder i samband med att det kalla kriget tog slut 1989. Därför blev EU inte heller en militär-strategisk makt.

YLE ja MTV3 eivät tarjoa tasokkaita keskusteluohjelmia, jollaisia esimerkiksi Saksan pääkanavat tarjoavat katsojille joka ilta. Kyse on formaatista, jossa taitava moderaattori johdattaa 5-6 asiantuntija-keskustelijaa ajankohtaisen aiheen kimppuun. Suomessa normaali formaatti on joko kahden hengen keskustelu ”haastateltavan ehdoilla” (Lauantaiseura) tai meluisa katsomokeskustelu ei kenenkään ehdoilla (Ajankohtaisen Kakkosen maahanmuuttoilta).

G7-valtiot (Group of 7) on suurimpien läntisten talousmahtien yhteisö, joka syntyi 1970-luvun alussa. Tarkoituksena oli harjoittaa taloudellista koordinaatiota, kun dollari menetti asemansa ainoana ”reservivaluuttana”.  Asiantuntijat katsovat, että  samalla Yhdysvallat meneti asemansa globaalina taloudellisena hegemoniana. Seikan jonka Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaa unohtaa vielä vuonna 2015. Venäjä tuli mukaan ryhmään 1998, jonka jälkeen siitä tuli G8. Krimin väkivaltaisen liittämisen jälkeen 2014 Venäjää ei enää ole hyväksytty ryhmään.

Suomen pitkäaikainen ulkoministeri, tohtori Ahti Karjalainen (kesk.) tuli tunnetuksi aikanaan 1960- ja 1970-luvuilla siitä, että hän kieltäytyi joskus kommentoimasta hankalia ulkopoliittisia (lue: Neuvostoliittoon liittyneitä) kysymyksiä. Karjalainen laittoi ministerimersun oven kiinni todettuaan tylysti, että ”no comment”, kun toimittajat yrittivät saada ulkoministeriltä mielipiteen johonkin hankalaan ajankohtaiseen kysymykseen. Karjalainen oli ministeri aikana, jolloin Suomen ja Neuvostoliiton välillä oli voimassa YYA-sopimus. Se edellytti, että maiden välillä oli hyvät suhteet tapahtui maailmassa mitä tahansa.