Alpo Rusi
  • Office
  • Blogi
  • Kremlin jalanjäljet
  • Yhdessä vai erikseen
  • Etupiirin ote
  • Kirjat
  • Tausta
  • Luentopalvelut
  • CV
  • Together Or Separately
  • Office
  • Blogi
  • Kremlin jalanjäljet
  • Yhdessä vai erikseen
  • Etupiirin ote
  • Kirjat
  • Tausta
  • Luentopalvelut
  • CV
  • Together Or Separately





​

Tuore arvio Etupiirin ote -kirjasta Suomen Sotilas -julkaisussa

30/11/2014

0 Comments

 
Ukrainan kriisin myötä keskustelu Suomen turvallisuuspoliittisesta asemasta on jälleen vilkastunut. Nato-keskustelun kiihtyessä ja sensaatiohakuisen median käännyttyä hyssyttelystä Venäjän sotilaallisella voimalla pelotteluun on monen kansalaisen mielessä alkanut pyöriä kysymyksiä joita ei enää EU-Suomessa olisi viime vuosina vallinneen konsensuksen mukaan pitänyt joutua esittämään. Onko Venäjä uhka? Voisiko itänaapuri sittenkin olla autoritaarinen, voimapolitiikkaa harjoittava tiedustelupalveluiden johtama valtio, joka on hylännyt demokratiakehityksen? Palaako suomettuminen?

Read More
0 Comments

Saksa tiukentaa Venäjän politiikkaansa - mitä johtopäätöksiä Suomelle?

23/11/2014

0 Comments

 
Saksa on yrittänyt sovitella Venäjän ja Ukrainan kriisissä. Georgian sodan jälkeen  elokuussa 2008 paljolti Saksan asenteen takia Venäjään kohdistuneet vastatoimet jäivät käytännössä merkityksettömiksi. Syyskuussa  2008 puhkesi globaali finanssikriisi, jonka seurauksena myös Venäjän talouskasvu pysähtyi. Venäjän presidentti Vladimir Putin syytti finanssikriisistä Yhdysvaltoja. Georgia unohtui.

Putin kertoi sunnuntaina 23.11. 2014 julkaistussa haastattelussa Krimin niemimaan valtauksen keväällä olleen "strateginen päätös", joka päättyi hyvin. Putin katsoo Venäjän olevan nyt voimakkaampi kuin koskaan. Tätä lausuntoa voidaan tulkita niin, että diplomaattista ratkaisua Krimin palauttamiseksi Ukrainalle ei ole näköpiirissä.

Saksa on yrittänyt sammuttaa Ukrainan kriisiä myös siksi, että Saksassa on paljon Venäjän ymmärtäjiä, etenkin entisen liittokanslerin Gerhard Schröderin leirissä. Mutta myös monet talouselämän vaikuttajat ovat varoittaneet Venäjän eristämisestä ja vaatineet sanktioiden rajoittamista - jopa niistä luopumista. Tätä kai Suomen entinen presidentti Tarja Halonenkin (sd.) tarkoitti MTV3:n haastattelussa?

Minskin sopimus oli paljolti Saksan fasilitoima. Sopimus ei ole pitänyt. Sotilaallinen konflikti jatkuu Itä-Ukrainassa. Vedenjakajaksi Saksan Venäjän politiikassa on muodostunut Krimin annektointi. Saksassa eräät johtavat demaripoliitikot ovat esittäneet, että Krimin annektointi tulisi hyväksyä, koska heidän mielestään kaikki tapahtui kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti, kuten aiempi osavaltiopääministeri Matthias Platzeck väitti. Hän johtaa myös eräänlaista Saksa-Venäjä-Seuraa (Deutsch-Russisches Forum), joka halutaan nyt erottaa maan virallisesta Saksa-Venäjä dialogista. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier ovat sopineet lehtitietojen mukaan siitä, että Moskovassa ei synny epäilyjä, mikä on Saksan linja.

Suomessa tulisi myös pitää huoli siitä, että Suomi-Venäjä-Seura, tai joidenkin poliitikkojen yksittäiset mielipiteet eivät antaisi kuvaa, että Suomi vaikka tukeekin EU:n linjaa, ”oikeastaan ei ole tällä kannalla”. Olisi myös arvioitava tarvitaanko suomalais-venäläistä dialogia, foorumia, jossa yhteyttä pidetään myös kansalaisjärjestöjen kesken. Seuraavan hallituksen tulee tehdä perusteellinen arvio Suomen ja Venäjän suhteista.

0 Comments

Euroopan turvallisuusjärjestelmä on systeemikriisissä 

16/11/2014

0 Comments

 
Venäjän suorittama Krimin anastus keväällä 2014 tarkoitti, että kylmän sodan jälkeinen turvallisuusjärjestelmä oli ajautunut lopullisesti muhimassa olleeseen systeemikriisiin, mitä olen kuvannut teoksessa Etupiirin ote. Krimin anastus muistutti  Tshekkoslovakian siirtymisestä kommunismiin talvella 1948. Sekin oli Kremlin ohjaukseen ja sotilaalliseen voimaan nojautunut ”kansankumous”. Suomen Kommunistisen Puolueen johtohahmo Hertta Kuusinen oli vaatinut Suomen seuraavan ”Tshekkoslovakian tietä”. Läheltä piti. Vuosi 1948 aloitti globaalin kylmän sodan, mutta vuonna 2014 ”uusi kylmä sota” tarkoittaa alueellista epävarmuutta, ennakoimattomuutta, missä psykologialla ja julkisella mielikuva- ja sanasodalla on arvaamaton merkitys.

Read More
0 Comments

Venäjän ja lännen törmäyskurssi oli ennustettavissa

10/11/2014

0 Comments

 
Lokakuun alussa ilmestyneessä teoksessani Etupiirin ote - Suomen valtapeli Euroopan rajalla 1700-2014 (Gummerus, 2014) arvioin kirjan viimeisessä luvussa Venäjän Federaation suuntaa. Tavoitteena oli myös analysoida Suomen ulkopoliittisia valintoja sekä kykyämme arvioida turvallisuusympäristömme muutoksia. Sysäkkeen kirjalle antoi Ukrainan kriisi ja Venäjän roolin kehittyminen kriisin yhteydessä syksystä 2013.

Read More
0 Comments

Berliinin muurin kaatumisen merkityksestä Suomelle

10/11/2014

0 Comments

 
Suomalaisessa julkisuudessa DDR:n kaatumista on muisteltu ja tuotu esille SED-diktatuurin arjesta värikkäitä kuvauksia. Vähäisemmälle huomiolle jäi Suomen ja entisen Itä-Saksan suhteiden tarkastelu. Ei ole aivan jokapäiväistä, että Suomen ulkosuhdenapparaatista putoaa pois kokonainen valtio, ja aivan läheltä, Itämeren piiristä. Kaiken lisäksi Itä-Saksa oli etenkin vasemmistolle se ”parempi Saksa”: demokraattinen ja sosialistinen. ”Ihailemme teitä”, kuten SKDL:n puheenjohtaja hehkutti 1982.

Read More
0 Comments

Sanktioiden merkitys kansainvälisessä politiikassa

7/11/2014

0 Comments

 
Taloudellisia sanktioita pidetään diplomatian käytössä olevista keinoista kaikkein tehokkaimpana, mutta myös ongelmallisena, koska ne aiheuttavat vahinkoa myös sanktion asettajalle. Lisäksi sanktioiden kiertäminen on johtanut usein esimerkiksi järjestäytyneen rikollisuuden kasvuun. Niistä on esimerkkejä etenkin Länsi-Balkanilta, mutta myös Irakin vastaisten pakotteiden yhteydessä 1990-luvulta. Afganistanin miehityksen seurauksena Neuvostoliitto joutui 1980-luvun alussa ankaraan elintarvikepulaan, kun se ei voinut ostaa maailmanmarkkinoilta viljaa Yhdysvaltain julistaman bokotin seurauksena. Neuvostojärjestelmä osoittautui hyvin haavoittuvaiseksi, minkä boikotti osoitti.

Read More
0 Comments
    "The more you understand the world, the higher your chance of shaping it".

    - Zbigniew Brzezinski
    ​
    Don't walk behind me; I may not lead. Don't walk in front of me; I may not follow. Just walk beside me and be my friend.
    ​
    - Albert Camus

    Alpo Rusi

    Alpo Rusi
    Valtiotieteen tohtori, suurlähettiläs, tasavallan presidentin entinen neuvonantaja, professori ja kirjailija. 
    Picture
    Picture

    RSS Feed

    Blogiarkisto

    January 2021
    October 2020
    March 2020
    August 2019
    March 2019
    February 2019
    January 2019
    November 2018
    October 2018
    July 2018
    June 2018
    May 2018
    April 2018
    March 2018
    February 2018
    January 2018
    December 2017
    November 2017
    October 2017
    September 2017
    June 2017
    May 2017
    April 2017
    March 2017
    February 2017
    January 2017
    December 2016
    October 2016
    September 2016
    August 2016
    July 2016
    May 2016
    April 2016
    February 2016
    October 2015
    September 2015
    August 2015
    July 2015
    June 2015
    May 2015
    April 2015
    March 2015
    February 2015
    January 2015
    December 2014
    November 2014
    October 2014
    September 2014

Alpo Rusi

Ajankohtaista
Etupiirin ote
Kirjat
Alpo Rusi
Henkilötiedot
Yhteystiedot
In English

Yhteystiedot / Contact

PhD Alpo Rusi
Senior Partner
Global Concepts & Communications, LLC
Phone number: +358401759100
Email:  alporusi49@gmail.com
Web: www.gcc-alexandria.com

Sosiaalinen media

Facebook
Twitter
Lähetä / Send
 © Kaikki oikeudet pidätetään - © All Rights Reserved - Alpo Rusi - 2014-2020
Kirjoituksia saa lainata. Lähde on mainittava.