Saksa on yrittänyt sovitella Venäjän ja Ukrainan kriisissä. Georgian sodan jälkeen elokuussa 2008 paljolti Saksan asenteen takia Venäjään kohdistuneet vastatoimet jäivät käytännössä merkityksettömiksi. Syyskuussa 2008 puhkesi globaali finanssikriisi, jonka seurauksena myös Venäjän talouskasvu pysähtyi. Venäjän presidentti Vladimir Putin syytti finanssikriisistä Yhdysvaltoja. Georgia unohtui.
Putin kertoi sunnuntaina 23.11. 2014 julkaistussa haastattelussa Krimin niemimaan valtauksen keväällä olleen "strateginen päätös", joka päättyi hyvin. Putin katsoo Venäjän olevan nyt voimakkaampi kuin koskaan. Tätä lausuntoa voidaan tulkita niin, että diplomaattista ratkaisua Krimin palauttamiseksi Ukrainalle ei ole näköpiirissä. Saksa on yrittänyt sammuttaa Ukrainan kriisiä myös siksi, että Saksassa on paljon Venäjän ymmärtäjiä, etenkin entisen liittokanslerin Gerhard Schröderin leirissä. Mutta myös monet talouselämän vaikuttajat ovat varoittaneet Venäjän eristämisestä ja vaatineet sanktioiden rajoittamista - jopa niistä luopumista. Tätä kai Suomen entinen presidentti Tarja Halonenkin (sd.) tarkoitti MTV3:n haastattelussa? Minskin sopimus oli paljolti Saksan fasilitoima. Sopimus ei ole pitänyt. Sotilaallinen konflikti jatkuu Itä-Ukrainassa. Vedenjakajaksi Saksan Venäjän politiikassa on muodostunut Krimin annektointi. Saksassa eräät johtavat demaripoliitikot ovat esittäneet, että Krimin annektointi tulisi hyväksyä, koska heidän mielestään kaikki tapahtui kansainvälisen oikeuden sääntöjen mukaisesti, kuten aiempi osavaltiopääministeri Matthias Platzeck väitti. Hän johtaa myös eräänlaista Saksa-Venäjä-Seuraa (Deutsch-Russisches Forum), joka halutaan nyt erottaa maan virallisesta Saksa-Venäjä dialogista. Saksan liittokansleri Angela Merkel ja ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier ovat sopineet lehtitietojen mukaan siitä, että Moskovassa ei synny epäilyjä, mikä on Saksan linja. Suomessa tulisi myös pitää huoli siitä, että Suomi-Venäjä-Seura, tai joidenkin poliitikkojen yksittäiset mielipiteet eivät antaisi kuvaa, että Suomi vaikka tukeekin EU:n linjaa, ”oikeastaan ei ole tällä kannalla”. Olisi myös arvioitava tarvitaanko suomalais-venäläistä dialogia, foorumia, jossa yhteyttä pidetään myös kansalaisjärjestöjen kesken. Seuraavan hallituksen tulee tehdä perusteellinen arvio Suomen ja Venäjän suhteista.
1 Comment
|
"The more you understand the world, the higher your chance of shaping it". Don't walk behind me; I may not lead. Don't walk in front of me; I may not follow. Just walk beside me and be my friend. Alpo RusiValtiotieteen tohtori, suurlähettiläs, tasavallan presidentin entinen neuvonantaja, professori ja kirjailija.
Blogiarkisto
January 2021
|