G7 kokoontuu ilman Venäjää - maailmanjärjestys jakautumassa kaksinapaiseksi

G7-valtiot (Group of 7) on suurimpien läntisten talousmahtien yhteisö, joka syntyi 1970-luvun alussa. Tarkoituksena oli harjoittaa taloudellista koordinaatiota, kun dollari menetti asemansa ainoana ”reservivaluuttana”.  Asiantuntijat katsovat, että  samalla Yhdysvallat meneti asemansa globaalina taloudellisena hegemoniana. Seikan jonka Venäjän presidentti Vladimir Putin haluaa unohtaa vielä vuonna 2015. Venäjä tuli mukaan ryhmään 1998, jonka jälkeen siitä tuli G8. Krimin väkivaltaisen liittämisen jälkeen 2014 Venäjää ei enää ole hyväksytty ryhmään.

Vuosina 1973-74 koettu ”öljyshokki” osoitti läntisten teollisten maiden heikkoudet. Niiden teollisuuden rakenne oli aivan liian  energiaintensiivinen. Seurauksena olivat suuret teolliset uudistukset. Suomessakin olisi tuotantorakenteen diversifiointiin tullut suuntautua jo 1970-luvulla, niin talousvaikeudet olisivat olleet vähäisempiä 1991 ja 2015.  Mutta osin idänkaupan seurauksena energiaintensiivinen tuotantorakenne jätti vähän tilaa start-up-kulttuurille. Sosialistiset maat olivat alkaneet jäädä 1970-luvulla ratkaisevasti läntisistä teollisista yhteiskunnista. Venäjän ongelmat juontuvat osin näihin vuosiin vielä tänäänkin.

Saksassa pidetään viikonvaihteessa G7-kokous ilman Venäjää. Saksassa monet vaikutusvaltaiset demaripoliitikot ovat toivoneet, että ”Venäjää ei eristetä”. Liittokansleri Angela Merkel on korostanut, että G7-ryhmä nojautuu oikeusvaltion ja demokratian periaatteille, eikä ryhmäässä voi olla maita, jotka muuttavat voimalla rajoja. Toisaalta Merkel korostaa, että monia maailman kriisejä ei voida ratkoa ilman Venäjää. Putin tietää tämän. Hän kokoaa samaan aikaan yhteen Shanghain sopimusjärjestöä (SCO), joka on eräänlainen ”Euraasian Nato”, ja toteuttaa muutoinkin tiivistä kansainvälistä diplomaattista kanssakäymistä. Venäjä ei ole eristetty, vaan se haluaa luoda ”uutta maailmanjärjestystä”. 

Tällä hetkellä vaikuttaa siltä, että muodostumassa on enemmänkin kaksinapainen kuin Putinin toivoma moninapainen kansainvälinen järjestelmä. Toisella puolella on Venäjän johtaman Euraasian unionin ja Kiinan luoma valtioiden ryhmittymä, ja toisella puolella EU:n, Yhdysvaltojen, Australian ja Kanadan muodostama demokraattisten ja oikeusvaltioon nojaavien maiden ryhmittymä. G7-ryhmä on tämän ryhmittymän taloudellinen ja poliittinen superkoorinaattori. Muut maat - vaikkapa Brasilia,Intia, Etelä-Afrikka ja Meksiko - lähinnä tasapainottelevat vaihtamalla puolta aina asioiden mukaan.

G8-ryhmä sai rinnalleen Itä-Aasian finanssikriisin jälkeen 1997 kahdekymmenen johtavan talousmahdin valtiovarainministerien G20-kokouksen, josta tuli 2008 syksyllä G20-huippukokous Yhdysvalloissa. Sen avulla estettiin maailmantaloutta vajoamasta samanlaiseen lamaan kuin 1930-luvun alussa. Tarkoitus oli järjestää kokous YK:ssa, mutta se oli lopulta Yhdysvaltain johtama tapahtuma Washingtonissa. 

On todennäköistä, että G20 katkaa toistaiseksi toimintaansa, koska ilman sitä jopa Venäjänkin talous romuttuisi nopeammin kuin nyt uhkaa käydä. G20 tuskin silti pystyy estämään kansainvälisen järjstelmän moni- tai kaksinapaistumista, mikä on nopeutunut Krimin anastuksen jälkeen. Kansainvälisestä järjstelmästä tulee konfliktuaalisempi, kun ”osapuolten” näkemykset alkavat kärjistyä esimerkiksi Etelä-Kiinan meren saarikiistojen tai vaikkapa Ukrainan kriisin seurauksena.