Mitä viestejä Putin lähetti?

Lännessä - ja varmaan myös Venäjällä - on ihmetelty, mikä on Venäjän presidentti Vladimir Putinin suunnitelma, kun hän anasti voimakeinoilla Krimin maalis-huhtikuussa 2014. Allekirjoittanut yritti viime syksynä ilmestyneessä teoksessa Etupiirin ote (2014) avata ongelmaa. ”Krimin anastuksen tavoitteena oli Ukrainan irrottaminen lännestä ja hivuttaminen Venäjän geopoliittiseen vaikutusalueeseen”. Venäläinen strategi, Kremliä lähellä oleva tohtori Sergei Karaganov katsoo, että, ”Jos Ukraina olisi vedetty NATO:n jäseneksi, olisi Venäjän strateginen asema muuttunut kestämättömäksi”. Toisin sanoen aseiden käyttö on sallittua, jos Ukrainan kohdalla maa harkitsisi NATO-jäsenyyttä. 

Putin vieraili viikko sitten Italiassa, missä hän antoi haastattelun Corriere della Sera -lehdelle. Venäjän presidentin mukaan ”vain sairas” ihminen voisi unissaan ajatella, että Venäjä hyökkäisi  ”tuosta vain” NATO:n kimppuun. Tätä lausuntoa voisi tulkita jopa rauhanviestiksi, mutta kuten usein diplomatiassa, ”piru on piilossa yksityiskohdissa”. Putinin lausunnossa on muotoilu ”tuosta vain”, mikä tarkoitaa, että NATO:n kimppuun käyminen on mahdollista, mutta ei ”tuosta vain”.

Ennen muuta Putin on jättänyt huomioimatta, että Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumat ovat lisänneet turvattomuutta Venäjän  eurooppalaisissa rajamaissa. Suomessa monet asiantuntijatkin ovat korostaneet, että Krimin anastuksen taustalla ei ole mitään suurempaa strategiaa.  Päinvastoin voidaan nimenomaan olettaa, että Putinin varustelupolitiikka ja kansallismielisyyden lietsonta muodostavat yhtenäisen strategian Venäjän palauttamiseksi suurvallaksi. Ukrainan irtaantuminen Venäjän etupiiristä torjutaan vaikka aseellisella voimalla. 

Etupiirin ote -kirjassa on myös analysoitu Putinin diplomatiaa. Kirjassa viitataan konkreettisiin tapahtumiiin ja todetaan, että Venäjän johtaja ei halua keskustella pienten valtioiden edustajien kanssa suurvalta-asioista tai kansainvälisistä kriiseistä, vaan nimenomaisesti vain kahdenvälisistä asioista. Tämä kävi selväksi eilisestä tiedotustilaisuudesta. Putin puhui pitkään kahdenvälisistä asioista pikkutarkasti, mutta ei antautunut sananvaihtoon Ukrainasta.  

Muutoin Venäjän propagandaa ympäri maailman välittävä Russia Today lähetti lehdistötilaisuudesta Putinin viestin, jonka mukaan paras tae Suomen turvallisuudelle on "neutraali asema" eli sotilaallinen liittoutumattomuus. Viittausta ”neutraaliin asemaan”, jota tulkkaus ei huomannut, voi tulkita niin, että Venäjä ei odota Suomen asettuvan ”neutraalina maana” Ukrainan kriisissä Venäjää vastaan, mikä on mahdotonta, koska Suomi on EU:n jäsenvaltio. 

Toinen viesti on selvempi: Putin torjui epäsuorasti Suomen mahdollisen NATO-jäsenyyden. Sinänsä toteamus ei ole uutinen.  Toisaalta Suomessa lausunto Putinin suusta kuultuna Suomen presidentin läsnäollessa tuskin heikentää NATO-jäsenyyyden kannatusta vieraan kotimaassa. Itsenäisessä valtiossa kun ei mieluusti oteta vastaan ohjeita ulkomailta. Tässä mielessä Suomen opastaminen oli varmasti virhe, mutta varmasti tietoinen virhe. Putin haluaa ratkoa - jos haluaa ja millä hinnalla -Ukrainan kriisin muiden suurvaltojen kanssa. Tässä mielessä presidentti Sauli Niinistön vierailulta oli turha odottaa nytkään tuloksia.