Haastattelu Verkkouutisille: Krimistä tulee vuosikymmeniksi kiistan aihe

Valtiotieteen tohtori Alpo Rusin mukaan voimapolitiikka on palannut kansainväliselle areenalle 2000-luvulla WTC-iskujen jälkeen. Ukrainan myötä tilanne on kärjistynyt.

– Nyt vaikuttaa siltä, että Krimin tilanteesta on muodostumassa eräänlainen tämän ajan Berliinin kysymys ja Krimin asemasta käydään seuraavat vuosikymmenet jatkuvasti keskustelua, koska Venäjän suorittamaa Krimin annektointia ei tulla hyväksymään, arvioi Suomen Sveitsin-suurlähettiläs, valtiotieteen tohtori Alpo Rusi Verkkouutisille.

Ukrainan vallankumouksen ja Krimin sotilaallisen konfliktin seurauksena Venäjän ja länsimaiden välejä on luonnehdittu huonoimmiksi sitten kylmän sodan.

Alpo Rusin mielestä kylmä sota ei kuitenkaan ole palaamassa. Kylmässä sodassa oli kyse ideologisesta vastakkainasettelusta. Tämänhetkinen maailmanjärjestelmä on moninapainen, ja Venäjä näkee itsensä yhtenä maailmanpolitiikan voimakeskuksena.

Kylmän sodan jälkeen kuviteltiin pitkään, että voimapolitiikan aika valtioiden välillä on ohi. Voimapolitiikka on Rusin mukaan kuitenkin palannut kansainväliselle areenalle 2000-luvulla WTC-iskujen jälkeen. Krimin myötä tilanne kärjistyi.

TurvallisuuskeskusteluKylmän sodan päättyminen johti Naton roolin uudelleenarviointiin ja liittokunnan laajenemiseen itään entisiin Varsovan liiton maihin ja Neuvostoliitosta itsenäistyneisiin maihin.

Valtaosa EU-maista kuuluu Natoon, mutta EU:lla ei ole käytössään yhteistä "euroarmeijaa". Venäjä on rakentamassa presidentti Vladimir Putinin johdolla Euraasian unionia, joka on entisistä neuvostotasavalloista koostuva poliittinen ja taloudellinen liitto.

EU:n ja Venäjän välisten jännitteiden lisääntyminen Krimillä tapahtuneen kehityksen vuoksi saattaa kuitenkin muuttaa kylmän sodan jälkeisen turvallisuuspoliittisen järjestelmän perusteita.

– Siihen on nyt tullut lohkeama. Lähivuodet näyttävät, alkaako järjestelmä murtua ja muuttua kokonaan voimapolitiikan varaiseksi.


Arno Rydman / Verkkouutiset