Euroopan pääkaupungit hyökkäyksien kohteina

​Berliinissä ja Ankarassa tapahtui tosistaan riippumattomat terrori-iskut (19.12.), joiden seurauksena Euroopan turvallisuusjärjestys koki uuden shokin. Edellinen tapahtui 2014, kun Venäjä anasti Krimin. Seuraava shokki seurasi jo  2015 pakolaisaaallon seurauksena. Samalla historian haamut nousevat esille yhä inhottavammin.  Ensimmäisen maailmansodan syntymisestä klassikon kirjoittanut australialainen historioitsija Christopher Clark oli vakuuttunut, että ensimmäinen maailmansota syttyi lyhyen aikavälin shokkien, ei pitempää jatkuneiden kehitystrendien seurauksena. Historian ei tarvitse toistua, kuten ei yleensä toteudukaan sellaisenaan.

Suomessa on keskusteltu ajoittain kiivaastikin siitä, tuleeko laivastolle hankkia yli miljardilla eurolla neljä uutta korvettia. Hankinta voisi olla mielekäs maanpuolustuksen kokonaiskehittämisen näkökulmasta. Sodan kuva on silti reaalisesti muuttumassa joka päivä. Yhdysvaltain presidentinvaalin tulokseen saattoi vaikuttaa Venäjän harjoittama hybridivaikuttaminen. Senaattori John McCain näkee demokratian olevan aidosti uhattuna, kun ulkovalta kykenee vaikuttamaan maan vaalien lopputulokseen. Hybridisotaa voi verrata ”valmistelevaan tykistötulitukseen”, jolla vihollisen puolustusta heikennetään ennen hyökkäystä. Hybridisodassa voitto saavutetaan, kun tuloksena on kyky vaikuttaa  ”valmistelevalla tykistötulituksella” vaalien lopputulokseen.

Euroopassa on kylmän sodan jälkeen harjoitettu idealistista ulkopolitiikkaa ja uskottu viimeiseen saakka, miten poliittisilla ratkaisuilla torjutaan terrorismia ja Venäjän geopoliittisia uhkia. Naton viidettä artiklaa on toki pidetty vallihautana, jonka taakse on pyritty suojaan, etenkin Venäjän geopoliittisen uhkan takia. On selvää, että Naton merkitys puolustusliittona, ”palovakuutuksena”, ei muutu, mutta se ei ratkaise kaikkia syntyneitä uusia turvallisuustarpeita.

Euroopassa ei ole vallihautoja terrorismin varalta. Tankit ja ydinaseet ovat käyttökelvottomia, kun maanosaan on sijoittunut vuoden 2015 pakolaisaallon seurauksena itsemurhavalmiita terrorisoluja. Pakolaisien vastaanotto esti katastrofin maanosan raja-alueilla, mutta pitää sisällään aikapommeja. Syyrian sota on siirtymässä Eurooppaan; maanosaan missä ei ole omasta takaa aineksia sisällissodalle, mutta jonka pehmeys on käymässä kalliiksi. EU ei kyennyt koviin vastatoimiin Syyriassa 2011-2012, kun oli vielä edes pieni mahdollisuus estää Syyrian presidentti Bashar al-Assadin hallinnon käyttämän väkivallan eskaloituminen. YK:ssa interventioita mahdollistaneet päätöslauselmat kaatuivat Venäjän ja Kiinan vastustukseen.

Tämän lisäksi on pelättävissä, että Venäjä tulee puuttumaan Euroopassa vuonna 2017 kaikkiin vaaleihin, joissa se tukee venäjämielisiä puolueita ja liikkeitä EU:n hajottamiseksi. Aikaa ei ole tuhlattavissa, mutta siviilivaltana EU vetäytyy Joulun viettoon ja alkaa nauttia Uuden Vuoden ilotulituksista. Sotilaat vartioivat rajoja, mutta eivät kykene estämään seuraaviakaan iskuja, koska tehtävä ei kuulu niille. Sisäisen turvallisuuden varmistamiseen tarkoitetut resurssit ovat rajalliset, kun vastassa on sokea viha. 

Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden tulisi kyetä luomaan omat  sotilaalliset sisäisen turvallisuuden kriisinhallintajoukot, joiden koordinointi ja toiminta olisi Naton puolustuksen rinnalla käytössä, mikäli pääkaupunkeihin suunnattuja iskuja halutaan aidosti torjua. Usein armeijat sunnittelevat, miten edellinen sota olisi voitu käydä voitollisemmin. Näistä karttaharjoituksista ei ole pajon apua vuonna 2017.