Olisiko ”Puerto Ricon mallista” Kreikan kriisin ratkaisuksi?

Berkleyn yliopiston professori Barry Eichengreen arvostelee Eurooppaa Kreikan velkakriisin huonosta hoidosta. Olen tutustunut Eichengreeniin perusteellisesti aikanaan kirjoittaessaan teosta Dangerous Peace (1997). Eichengreenin arviot kansainvälisen talouden ja etenkin järjestelmän perusteista ja kehityksestä ovat olleet erinomaisia. Kansainvälisesti arvostetun taloustieteilijän ja kansainvälisen järjestelmän asiantuntijan Eichengreenin mukaan EU olisi voinut ratkaista Kreikan velkakriisin jo 2010 velkahelpotuksilla, järkevällä kompromissilla. Miksi näin ei tapahtunut johtuu hänen mukaansa samasta syystä miksi EU ei ole kyennyt tarttumaan Välimeren pakolaisongelmaan, estämään Venäjän presidentti Vladimir Putinin toimintaa Ukrainassa eikä vaikuttamaan Syyrian sodan päättämiseen. EU:n  energia kuluu loputtomissa yöistunnoissa Kreikan kriisin ratkaisemiseksi. Kaiken lisäksi lopputulos on toistaiseksi lähinnä katastrofi Kreikalle, mutta on johtanut uhkaan, että Kreikasta tulee ”Venäjän sateliitti”.

Eichengreen ehdottaa EU:lle Kreikan kriisin ratkaisuksi ”Puerto Ricon mallia”. Taannoin europarlamentaarikko Paavo Väyrynen (kesk.) ehdotti ”Puerto Ricon mallia” Krimille, minkä olen torjunut täysin perustettomana tapana hyväksyä Krimin anastus. Karibian saarivaltio on Yhdysvaltoihin sidoksissa oleva niin sanottu ”vapaavaltio”, joka on tänään kuitenkin käytännössä ajautunut vararikkoon. Kaikki kynnelle kykenevät osaajat ovat lähteneet saarelta. Veronkannossa on epäonnistuttu, kun harmaa talous rehottaa. Julkinen sektori on paisunut kohtuuttomuuksiin ja velkataakka kasvanut kestämättömäksi. Puerto Ricon taloutta ei pelasteta käden käänteessä, vaan edessä on vuosia kestävä remontti. Eichengreenin mukaan Puerto Rico jakaa kirjaimellisesti Kreikan kohtalon.

Eichengreen kysyy, voisiko Yhdysvallat jäädyttää maan ulko- ja turvallisuuspoliittiset ponnistelut siksi, että se keskittyisi Puerto Ricon - joka on eräänlainen Yhdysvaltojen ulkojäsen - taloudelliseen pelastamiseen vuosiksi eteenpäin? Tämä ajatuksenakin on naurettava, mutta professorin mielestä näin on tapahtunut Euroopan unionille. Vuonna 2010 Kreikan velkakriisin paljastumisen yhteydessä keskustelua käytiin ratkaisusta mihin liittyi velkahelpotuksia. Tässä ei päästy eteenpäin, koska lähes uskonnon asemaan nostettiin käsitys, että velat on joka tapauksessa maksettava takaisin oli miten oli. Eichengreen pelkää, että lähinnä Saksan takia - siis saksalaisten pankkien Kreikalle antamien lainojen takia - ei kompromissia löydy, ja edessä on yhä suurempi velkaongelma ja loputtomat yöistunnot. Unioni halvaantuu ehkä lopullisesti ulkopoliittisesti toimintakyvyttömäksi vapaakauppa-alueeksi, kuten oikeistopopulistiset puolueet ja Venäjä toivovatkin.

Yhdysvalloissa säädetään laki, joka mahdollistaa Puerto Ricon velkojen uudelleenjärjestelyt. Samalla uhkarohkeat lainanantajat saavat näpeilleen, koska niiden mahdollisuudet saada takaisin velkojaan pienenevät. Puerto Rico aloittaa samalla laajat reformit ja voi ajanoloon saada jälleen talousapua emämaasta Yhdysvalloista, missä poliittiset johtajat keskittyvät maan talouden kasvun edellytysten luomiseen ja maan ulko- ja turvallisuuspoliittisten prioriteettien hoitamiseen. Yhdysvalloilla ei ole varaa tuhlata aikaa siihen kytköksissä olevan vapaavaltion velkaongelman ratkaisemiseksi. Ratkaisu on markkinataloudessa normaali: velkojien on tiedettävä riskit, kun lainojaan antavat. Puerto Rico oli riski ja nyt ne laukeavat, mutta tavalla, että sekä Puerto Rico että Yhdysvallat välttävät suuremmat vahingot.