Suomen turvallisuuspoliittista asemaa käsittelevä kansainvälinen keskustelu ei helposti laannu. Esillä on ”suomettuminen”, jota on soviteltu Ukrainalle ja Georgialle. Tähän on vaikuttanut myös se, että Suomessa ei suomettumista ole riittävästi tunnistettu. Mikäli suomalaiset pitävät omaa ulkopolitiikkaansa menestystarinana, ei pitäisi pahastua, jos sitä tarjotaan sitten Ukrainalle ja Georgialle. Molemmat tosin hylkäävät tarjouksen suoralta kädeltä, eikä Helsinki ole tietenkään ajatuksien takana.
0 Comments
EU:n ja Yhdysvaltain taloudelliset Venäjä-pakotteet ovat nostaneet Suomen Venäjän suhteet temppelin harjalle. Tämä tapahtuu tosin melkein kuin vaivihkaa, ilman dramatiikkaa ja on sinänsä ymmärrettävää. Geopolitiikka ja historian kokemukset rohkaisevat Suomea ylläpitämään hyviä suhteita Venäjän kanssa ”kaikissa olosuhteissa”. Presidentti J.K. Paasikivi korosti, että Venäjän suhteita tulee hoitaa niin, että ne ovat vapaat ”suhdannevaihteluista”. Suomi halusi pysyä sivussa idän ja lännen konfliktista. Kylmän sodan aikana tämä ymmärrettiin myös lännessä, koska Suomi oli ”erityistapaus”. Suomen sotilaallinen asema oli YYA-sopimuksella sidottu Neuvostoliiton sotilaalliseen etupiiriin. Toisaalta aikanaan jopa realistisen ulkopolitiikan kärkiteoreetikko, vuonna 196-77 ulkoministerinä toiminut tohtori Keijo Korhonen (sit.) varoitti ylikorostamasta maantieteen merkitystä. ”Luovan järjen käyttö ei ulkopolitiikassa ole kokonaan kielletty”, korosti tämä aikanaan ministerin tehtävästä KGB:n savustama ministeri.
Allekirjoittanut on pyrkinyt tuomaan esille teoksessa Etupiirin ote (2014) ongelmia, jotka liittyvät Venäjän kauppaan. Mitkä kaupan osa-alueet voivat johtaa strategiseen riippuvuuteen valtiosta, kun tuotannon omistussuhteissa on epäselvyyksiä. Tämä on Hanhikivi-hankkeen yksi ongelma. Lisäksi olisi hyvä kartoittaa ne alueet, joissa on poliittinen kytkös Venäjän valtioon. Hanhikivi on ilmeisesti myös tässä ongelma. Suomelle olisi lottovoitto, mikäli Venäjä demokratisoituisi ja voisimme rajavaltiona laajentaa kauppaa ja liiketoimintaa samalla tavoin kuin vaikkapa Ruotsin ja Viron kanssa.
|
"The more you understand the world, the higher your chance of shaping it". Don't walk behind me; I may not lead. Don't walk in front of me; I may not follow. Just walk beside me and be my friend. Alpo RusiValtiotieteen tohtori, suurlähettiläs, tasavallan presidentin entinen neuvonantaja, professori ja kirjailija.
Blogiarkisto
January 2021
|
Alpo Rusi |
|
Kirjoituksia saa lainata. Lähde on mainittava.