Suomi arvosteli Baltian maiden Nato-hanketta 2001

Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) kritisoi sunnuntaisessa blogikirjoituksessaan sotatieteen tohtori Saara Jantusen tapaa käsitellä infosotaan liittyviä kysymyksiä  ja puuttui tämän kirjoittaman Infosota-tietokirjan (Otava 2015) sisältöön. ​

Blogissaan Tuomioja kertoo todenneensa, että Jantusen kirja ei ole ”tasapainoinen, koska se käsittelee vain Venäjän infosotaa Suomessa eikä mainitse mitään siitä, että länsimailla ja Baltian mailla voi olla yhtä lailla pyrkimyksiä vaikuttaa mielipiteisiin Suomessa”.

Tuomioja ilmoitti, ettei ole kritisoimaansa Jantusen kirjaa itse lukenut, sitä koskevia kommentteja ja arvioita kylläkin. Pidän Jantusen teosta ansiokkaana, ja hyödynnän sitä syksymmällä ilmestyvässä kirjassani Yhdessä vai erikseen.

Aiheesta käydyssä Facebook-keskustelussa Tuomioja tarkensi vielä, mitä hän Baltian maiden yhtäläisillä vaikuttamispyrkimyksillä tarkoittaa. "Olen ollut lukuisia kertoja paikalla, kun balttipoliitikot ovat halunneet neuvoa suomalaisia liittymään Natoon. Tähän olen aina vastannut, että me emme koittaneet vaikuttaa Baltian maiden valintoihin vaan puolustimme heidän oikeuttaa omaan valintaansa, ja toivoisimme että hekin kunnioittaisivat meidän", Tuomioja kirjoitti.

Tuomioja ei kerro totuutta Suomen linjasta liittyen Baltian maiden Nato-jäsenyyteen. Tasavallan presidentti Tarja Halonen totesi Der Spiegel -lehdessä  alkuvuodesta 2001  ettei Suomi voi tukea Baltian maiden Nato-jäsenyyttä ja arvosteli Latvian presidenttiä Vaira Vike-Freibergania. Latvian suurin päivälehti antoi Haloselle täyslaidallisen:

”Finlandisaatio on postneuvostolaisen kauden Euroopassa anakronismi ja Baltian maille mahdoton tie. Baltian neutraliteetti Moskovan tarjoamin turvatakuin veisi vain epämääräiseen tilanteeseen ja epävakauteen”.

Suomelle aiheutui Halosen linjauksista vahinkoa. Suomen harjoittamalla Baltian maiden arvostelulla oli historia Neuvostoliiton hajoamisen yhteydessä. Presidentti Mauno Koiviston tammikuussa 1991 A-studiossa balteille lähettämät terveiset olivat tylyt: ”Emme tue hankkeita Neuvostoliiton hajottamiseksi”. Suomi edellytti, että Baltian maat kysyvät lupaa itsenäistymiselle ensin Moskovasta. En aprikoi, mitä Halonen tarkoitti 2001, kun hän äityi arvostelemaan jopa Latvian presidenttiä maan Nato-aspiraatioista.

Brittiläinen eturivin Venäjä-asiantuntija Keir Giles tukee Jantusta, joka syyttää Tuomiojaa whataboutismista. Kyse on taktiikasta, jossa Venäjän vahingolliset toimintamallit rinnastetaan perusteettomasti toisten toimijoiden täysin viattomiin toimintoihin. Näin pyritään joko suuntaamaan huomiota pois Venäjän toimista tai oikeuttamaan niitä esittämällä, että kaikki muut käyttäytyvät samoin. Kosovon itsenäistyminen 2008 on  tunnetuin Kremlin keppihevonen Krimin miehitykselle 2014.

Baltian maat liittyivät Naton jäseniksi 2004. Suomessa käytiin tällöin lyhyt keskustelu laajennuksen geopoliittisista vaikutuksista. Halonen korosti, että Suomen asema ei laajennuksesta muuttunut. Ministeri Max Jakobson kiisti tämän. Tänään tiedämme, mikä analyysi oli kohdallinen.