Suomen katse on suunnattava länsimarkkinoille

Eduskunnassa (14.1.) käydyn Venäjä-keskustelun yhteydessä kannettiin huolta Suomen ja Venäjän kaupan kehityksestä. Etenkin EU:n ja Yhdysvaltojen sanktiot ja Venäjän vastasanktiot nousivat tarkasteluun useissa puheenvuoroissa. Suomi on tietenkin EU:n sanktioiden takana. Sanktiot eivät kuitenkaan koske 85% suomalaisyritysten kaupasta, mutta loput 15% rankaisevat etenkin maidontuottajia. Heille saadut EU-kompensaatiot jäivät hyvistä ponnisteluista huolimatta ilmeisesti riittämättömiksi. Vuonna 1990 neuvostokauppa romahti yhdesä yössä, mikä syvensi alkanutta lamaa. Vuonna 1998 Venäjän rupla romahti, mikä aiheutti vain marginaalisia ongelmia Suomen Venäjän kaupalle. Mutta jotain tulisi näistä kokemuksista oppia. Venäjä ei ole demokratia eikä oikeusvaltio, mikä tekee liiketoiminnan harjoittamisen riskialttiiksi.

Olen jo teoksessani Etupiirin ote esittänyt toivomuksen, että Suomen ja Venäjän suhteita arvioitaisiin kokonaisuudessaan viileästi ja katsottaisiin, miten energiariippuvuutta pienennettäisiin ja onko osa Venäjän kaupasta korvattavissa vakaammilla länsimarkkinoilla. Eduskuntakeskustelussa tämä jäi vaille huomiota. Perustelen tätä lähestymistapaa arvioimalla maailmankaupan tilannetta alkuvuodesta 2015. Venäjän talouden kriisillä ei saisi olla erityistä merkitystä Suomen taloudelle. Olisi realismia katsoa länteen.

Maailmanpankki (World Bank) arvioi (14.1.) globaalin talouskasvun, vuonna  2015, hiukan laskevan aikaisemmasta arviostaan (3,4%/2014) 3,0% tasolle. Tätä arviota ei tosin täysin niellä markkinoilla Lontoossa eikä New Yorkissa vaan kasvun uskotaan päätyvän vuonna 2015 n. 3,5% :n tasolle. Markkinoilla ei uskota etenkään romahdukseen eikä edes erityiseen kasvun heikkenemiseen esim. öljyn hinnanlaskun tai Venäjän kehityksen seurauksena.

Öljyn tämänhetkisen hinnanlaskun syyn arvioidaan johtuvan ennenkaikkea dollarin vahvistumisesta. Myös muut tekijät, kuten uusien energiaresurssien haltuunotto, vaikuttavat mutta juuri nyt dollarilla ilmeisesti on suurin vaikutus. Öljyn alhainen hinta tuo mukanaan voittajia sekä häviäjiä, joten heikkenevällä öljynhinnalla on erilaisia vaikutuksia, ei yhdensuuntaisia.

Maailmanpankin päivän heikkenevä kasvuarvio heikensi ohimenevästi pörssien kehitystä, mutta pörssit toipuivat päivän kuluessa. Yleisesti kauppa Euroopassa ja USAssa kokee tänä vuonna heikkenevää kysyntää monella sektorilla. Tämä johtuu osittain it-kaupan ja -palvelujen vahvasta kysynnän lisääntymisestä kaikkialla maailmassa. Periaatteessa ei ole syytä huolestua uutisista joissa kerrotaan kaupanalan supistuksista, koska osa kaupankäynnistä siirtyy asteittain verkkoon. 

Vuonna 2015 koetaan markkinatalouden kykyä mukautua nopeasti uusiin oloihin. "It's a global world of wealth". Jos kysyntä ja kulutus laskee eri aloilla teollistuneissa maissa, tullaan samaan aikaan tulevina vuosina näkemään useiden prosenttien lisäkasvun merkkejä kehittyvissä maissa esim. kulutushyödykkeiden sektoreilla, mikä tasapainottaa globaalin talouden kasvunäkymiä. Halpa öljy vauhdittaa tätä trendiä.

Vuoden 2015 alussa kuparin, sinkin, nikkelin ja teräksen hinnat (mining stocks) laskivat maailmanmarkkinoilla. Signaali on kuitenkin väärä sillä toisin kuin öljyn kohdalla, mineraalien ja metallien kysyntä ei ole heikentynyt lainkaan. Kysymys on  taloustieteilijöiden mukaan ns. volatility efektistä. Mitään öljyn hintoihin verrattavaa ei ole nähtävissä. Sama koskee esim. maataloustuotteiden kysynnän trendejä  2015. Itse asiassa maataloustuotteiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousussa. Tähän vaikuttaa se, että Venäjä lopetti vehnän viennin.

Lähiviikkoina tullaan näkemään melkoista maailmanmarkkinahintojen elpymistä samalla, kun dollarin arvon ei otaksuta enää vahvistuvan merkittävästi. Euroopan osakehintojen osalta markkinoilla odotetaan hintojen vahvistuvan ja nousevan. Jotta tämä skenaario onnistuisi Euroopassa tarvittaisiin pieni mutta tehokas tahdonilmaisu ja ruiske EKP:n Mario Draghilta. Oletan tämän ilmoituksen tulevan Frankfurtista  lähiaikoina.

Dollarin asema johtavana valuuttana säilyy pitkään. Kiina nousi vuodenvaihteessa maailman suurimmaksi taloudeksi, mutta se ei vielä kerro koko totuutta talousmahtien voimasuhteista. Yhdysvallat hallitsee globaalia taloutta, eikä Venäjän talous- ja pankkikriisi ainakaan nopeuta Yhdysvaltojen aseman muutosta. Suomen vientialojen on korvattava Venäjän kaupan aiheuttamat ongelmat länsimarkkinoilla, ehkä etenkin Yhdysvaltojen markkinoilla. Suomen on saatava tuotantopohjaa diversifioitua, koska osaaminen ja infrastrukstuuri tarjoavat suuria mahdollisuuksia kääntää Suomen talous nopeastikin kasvun uralle. Kyse on paljolti myös sisäpolitiikasta ja Suomen Venäjä-sidoksien asteittaisesta rajaamisesta.