Kovaa peliä Kreikan euroerolla - Suomen taantuma syvenisi

Iltalehden mielipidemittauksessa tänään (4.1.2015) yli 90% kansalaisista toivoo Kreikan eroa eurosta. On kysyttävä, onko julkisuudessa selvitetty riittävästi, mitä Kreikan ero eurosta merkitsisi? Emotionaalisella tasolla moni meistä ajattelee, että raha-asiansa huonosti hoitanut euromaa saa mennä. Järjen tasolla asia on vaikeampi. Kreikan valtion 260 miljardin euron veloista 80% on muista euromaista. Näistä veloista ei velan antajille palautuisi kuin murto-osa, jos sitäkään, mikäli Grexit toteutuisi eli Kreikan eroaminen euroalueesta.  

Der Spiegel julkaisi viikonloppuna artikkelin ,jossa välitettiin Saksan hallituksen sisäpiiritietoja, joiden mukaan Saksan liittohallitus olisi valmistautumassa Kreikan eroamiseen eurosta. Sunnuntain aikana Saksassa useat asiantuntijat ovat varoittaneet, että Kreikan velkoja tulee sekä lyhentää että muutoin järjestellä, mutta ei edesauttaa Kreikan eroamista eurosta. Entinen komission varapuheenjohtaja, europarlamentaarikko Olli Rehn (kesk.) varoitteli Spiegelissä maalailemasta pirua seinälle. Aikaa on tehdä velkajärjstelyjä Grexitin estämiseksi. Olisi tunnustettava, että reformeilla lainoitusta -linja on kuljettu pääosin loppuun, eikä kyse ole enää siitä, voittaako äärivasemmisto vaalit tai jatkaako konservatiivit hallitusvallassa.

Tässä ja nyt on turha keskustella siitä, oliko Suomen littyminen euroon viisasta vai ei. Euro oli kuitenkin sotilaallisesti liittoutumattomalle Venäjän rajanaapurille Suomelle myös osa sitä turvallisuuspolittista pakettia, josta presidentti Mauno Koivisto muistutti, kun hän aikanaan perusteli Suomen liittymistä unioniin. Euro on Euroopan unionia vakauttava ja vahvistava tekijä. Suomi liittyi kansanäänestyksellä unioniin, mikä legitimoi jäsenyysratkaisun demokratian kannalta. Kuluvan vuoden alussa tuli kuluneeksi kaksi vuosikymmentä siitä, kun Suomi liittyi Euroopan unioniin. Tämä virstanpylväs ohitettiin ilman otsikoita eikä tasavallan presidentti Sauli Niinistö maininnut asiasta uuden vuoden puheessakaan. Jäsenyys on arkea, vaikka näin ei oikeastaan ole asian laita, kun edessä on sopeutuminen Kreikan mahdolliseen eroon eurosta. 

Laajalti euroalueella ollaan hyvin tietoisia, että etenkin Kreikan hyväksyminen euroon oli virhe. Lisäksi Maastrichtin sopimuksen kriteereistä livettiin 2000-luvun alussa. Suomi kantaa tässä oman vastuunsa, kun kriteerien valvonnassa epäonnistuttiin. Grexit uhkaisi Italian, Portugalin ja Ranskan asemaa finanssimarkkinoilla. Seurausvaikutuksia olisi hyvin vaikea ennakoida, eikä EU:n vakausmekanismit välttämättä auttaisi riittävästi tässä arvaamattomassa tilanteessa. Suomen talous kärsisi varmuudella syntyvästä finanssimarkkinoiden epävakaudesta. Lisäksi Venäjällä on de facto pankkikriisi ja monet euroalueen pankit ovat menettämässä pahimmillaan miljardeja tässäkin kriisissä. Näin Euroopan unionia uhkaisi uusi taantuma. Kiinan talous on hiipumassa, mikä vaikuttaa myös etenkin Saksan vientialojen kehitykseen kielteisesti. Suomen kohdalla euroalueen kriisissä kyse olisi myös maan turvallisuuspolittisen aseman edelleen heikkenemisestä. Mikäli Kreikka eroaisi eurosta, Saksan hallitus on etukäteen varautunut tähän, mikä on viisasta, jotta euroalueelle kävisi mahdollisimman vähän vahinkoa.