Alpo Rusi: ”Venäjä pyrkii poliittisiin tavoitteisiinsa sotilaallisin keinoin”

”Ukrainassa nyt vallitseva tilanne on erittäin vaarallinen: näin uhkaavaa tilannetta ei ole ollut sitten kylmän sodan päivien. Kuten tuolloin, me olemme nyt menossa kohti konfrontaatiota, ja isolaatiota on taas ilmaantunut Eurooppaan”, kerrotaan kansainvälisten suhteiden ja historian asiantuntijaksi ja professoriksi esiteltävän Alpo Rusin lausuneen Liettuan-vierailullaan. Lausumat on julkistanut Liettuan Vytautas Magnus -yliopisto. ​

Itämeren alueen turvallisuustilannetta tarkastellessaan Rusi totesi, että alueen valtioiden on tärkeää pitää yhteyttä toisiinsa ja välttää kaikenlaisia provokaatioita, sillä geopoliittinen tilanne on edelleen jännittynyt.

”Toivon, ettei tilanne pitkity, mutta Krimin anneksointi voidaan ratkaista vain, jos Venäjä lähtee kokonaan pois. Tosin luulen, että Putin ei halua luovuttaa tuumaakaan alueesta, jonka Venäjä on ottanut haltuunsa Krimillä ja Itä-Ukrainassa”, siteerataan Rusin puhetta liettualaiselle kuulijakunnalle.

Rusin mukaan ”Naton rooli on jatkuvien häiriöiden myötä nyt muuttunut. Puolustusliitto on palaamassa alkuperäiseen päätarkoitukseensa, puolustamaan jäsenmaitaan, ja antaa tälle enemmän huomiota kuin kriisien ratkaisemiselle etäämmällä maailmassa. Kaksikymmentä vuotta sitten katsottiin, että Nato voi ratkaista kriisejä, jotka tapahtuvat puolustusliiton ulkopuolella, mutta maailma on nyt muuttunut, erityisesti Ukrainan tilanteen myötä, ja siksi huomion keskipisteen on pysyttävä omien liittolaisten puolustamisessa”, referoidaan Rusia.

”Tilanne on vaarallisin sitten kylmän sodan päättymisen. Vuoden 2014 tapahtumat ovat jakaneet Euroopan uudestaan kahteen osaan. Samankaltainen jakolinja oli nähtävissä kylmän sodan aikana, mutta nyt se kulkee Euraasian ja Euroopan unionien välillä. Olemme valitettavasti menossa kohti samanlaista vastakkainasettelua kuin tuolloin. Kylmässä sodassa meillä oli niin sanottu Saksan kysymys, mutta nyt – Venäjän kysymys.”

Edelleen Rusia siteeraten kerrotaan, että ”Krimin anneksointi on ravistellut Ruotsin ja Suomen hallituksia enemmän kuin muita Euroopan maita”, erityisesti se, että ”Venäjä pyrkii saavuttamaan poliittisia tavoitteitaan sotilaallisin keinoin”.

Tässä kohtaa Regnum-uutistoimisto taustoittaa Suomessa käytävää Nato-keskustelua toteamalla, että puolustusliiton poliittinen kannatus on kasvussa, joskin Suomi on ilmoittanut, ettei liity Natoon. Hallituksen huhtikuun lopulla julkistamassa selvityksessä todetaan, että Natoon liittymisen jälkeen Suomen turvallisuus voimistuu, mutta samaan aikaan syntyy vakava kriisi suhteissa naapuri-Venäjään. Selvityksessä ei ole suositusta siitä, tulisiko Suomen liittyä Natoon, joskin tähdennetään, että olisi strategisesti edullisempaa, mikäli Ruotsi ja Suomi liittyisivät Natoon yhdessä eivätkä erikseen.

”Itse pidän valitettavana sitä, että Suomi ei osallistunut Nato-kysymyksistä ja Euroopan turvallisuudesta vuosina 2000–2002 käytyyn keskusteluun. Se olisi ollut meille erinomainen tilaisuus yhdessä Baltian maiden kanssa tarkastella Natoon liittymiskysymystä”, toteaa Rusi.