Saksan liittokansleri Angela Merkel ja Ranskan presidentti Francois Hollande päättivät keskiviikkona (4.2.) tehdä diplomattisen intervention Itä-Ukrainanassa raivoavan sotilaallisen konfliktin päättämiseksi. Mediatietojen mukaan interventiota on edeltänyt valmisteluvaihe, kun tulitaukoon tähtäävää sopimustekstiä on valmisteltu Berliinissä, Moskovassa ja Pariiisissa. Eräiden mediatietojen mukaan Yhdysvaltoja ei olisi etukäteen konsultoitu, mikä tuskin pitää paikkansa. Mutta asetelma kertoo selkeästi, että Euroopassa kriisin hetkellä Saksan ja Ranskan akseli on vielä tänään toimintakykyisin poliittinen voima samalla puhumaan Euroopan puolesta Venäjän kanssa käytävissä keskusteluissa. Mitä jää Suomen reviirille?
0 Comments
Suomessa käytävä turvallisuuspoliittinen keskustelu on saanut uutta merkitystä Venäjän aiheuttaman epävamuuden seurauksena. Tosin on oltava varovainen yleistyksissä, koska Suomessa on paljon niitäkin, joiden mielestä Venäjällä on oikeus kunnian palauttamiseen Neuvostoliiton romahduksen jälkeen. Kunniaa ei näiden Venäjä-ymmärtäjien mielestä voi palauttaa ilman, että ainakin joiltain osin on palautettava entisen Neuuvostoliiton rajat. Vielä 1990-luvun alkupuolella Venäjän Federaation liberaaleissa piireissä keskusteltiin kuitenkin vaihtoehdosta, että Venäjä luopuisi voimalla hankkimistaan alueista, kuten Karjalasta. Tällaisen näkemyksen esitti 1990 allekirjoittaneelle vuonna 1998 salamurhan kohteeksi joutunut Boris Jeltsinin kansallisuusasiain ministerinä vuoteen 1992 toiminut duuman jäsen Galina Starovoitova. Hän oli toiminut 1980-luvulla Andrei Saharovin avustajana.
Helmikuun 4. päivänä 2015 tulee kuluneeksi 70 vuotta siitä kun toisen maailmansodan ”kolme suurta” - Neuvostoliitto, Iso-Britannia ja Yhdysvallat - kokoontuivat Krimin niemimaalle Jaltalle neuvottelemaan päätöstä kohti edenneen maailmansodan tulevasta pesänjaosta. Huippukokous kesti viikon, jonka kuluessa syntyi Jaltan sopimus, joka tunnetaan kylmän sodan kahtiajaon eräänlaisena epävirallisena perustamisasiakirjana, koska mitään varsinaista rauhansopimusta ei koskaan myöhemmin solmittu. Joulun alla tasavallan presidentti Sauli Niinistö kutsui eduskunnassa olevien puolueiden puheenjohtajat keskusteluihin Mäntyniemeen. Mediassa puhuttiin presidentin jälki-istunnosta. Presidentti Niinistön mukaan tapaamisessa etsittiin yhteistä ulkopoliittista näkemystä. Erikseen presidentti korosti, että ”pöydän ääressä kukaan ei ole esittämässä NATO-jäsenhakemusta. Toisaalta emme halua sulkea itseltämme pois sitä mahdollisuutta”.
|
"The more you understand the world, the higher your chance of shaping it". Don't walk behind me; I may not lead. Don't walk in front of me; I may not follow. Just walk beside me and be my friend. Alpo RusiValtiotieteen tohtori, suurlähettiläs, tasavallan presidentin entinen neuvonantaja, professori ja kirjailija.
Blogiarkisto
January 2021
|
Alpo Rusi |
|
Kirjoituksia saa lainata. Lähde on mainittava.